lauantai 15. joulukuuta 2012

Tiera lumisilla teillä

Tein tuossa torstaina Tieralle talvitakin (josta tosin puuttuu vyö ja taskut vielä...), joten keksin sitten tänään raahata kaverin kanssani ulkoilmaan kuvailtavaksi. Ilma oli suhteellisen kirkas päivällä siinä kahden molemmin puolin, vaikkei sitä näistä kuvista uskoisi. Yleensä vika kuvien epäonnistumiseen on kuvaajassa, mutta nyt kyllä syytän eläkeläiskameraani. Nukkejen ostaminen on kyllä jäissä siihen asti että saan tuolle romulle seuraajan... alkaa palaa käämit tuon kanssa.

Tiera: Onko tämä jonkinlainen propaganda-kuva? "Sinunkin nukkesi naamaan saattavaa pinttyä tuo taivaalle leijaileva moska"?
Rana: ... Kaipasin vain jotain ryhtiä taustaan ja nuo piiput tuo sitä...

Ehei... ei ollut sininen hetki ja salamakin oli käytössä...


Tiera: Täällä tulee... 
Onneksi peruukki oli kuumaliimattu kiinni ennen seikkailemaan lähtöä

Tiera: Mähän en sitten suostu nojaa tohon puuhun vaikka sä olisit niin halunnukin...
Rana: Ei sitä koko ajan tarvii päteä, vaikka oletkin hyvä seisoskelee ilman tukea -.-'

Nämä kuvat on otettu pari minuuttia noiden edellisten jälkeen muutaman metrin päästä ja näin suuri ero. Tietysti puun alta, joten se ilmeisesti vaikuttaa valotukseen. Tukka on sekaisin, kun minua jänskätti pikkuisen parin lenkkeilijän läsnäolo. Muitakin hulluja siis on jotka olivat liikkeellä tuolla tuulessa...

Ihailen herran kykyä pysytellä pystyssä vaikka tuuli vähän kävi. Hyödynnetään siis tuota kykyä.

Mutta miksi niin sinisiä D :

 Pikaisen kahvila-lämmittelyn jälkeen löysin mielenkiintoisia kaupunkimaisemia...

Tiera: Ihan ollaan keskellä metsää... jos siis pari puuta olisi metsä...

Tiera: Väsyttää... mennään kotiin...


Tiera: Mä tarkoitan sitä.

Tästä kuvasta pidän todella paljon. Tulee mieleen tuosta asennosta äijämuotikuvat, heh

Salama naamaan on kyllä aika kamalaa, mutta kun ei tuo kamera ala millekään mun kanssa, koska....

... se ottaa vaan "taidekuvia" ilman salamaa oli valoa miten paljon tahansa. Se pieni käsien vapina riittää saamaan tämän efektin aikaan. Kameranihan ei enää ota ollenkaan kuvia muista kuin paikallaan olevista kohteista, kuten nukeista, mutta tämä alkaa olla jo... Edelleen on siis päivä, vaikka nämä ovat ihan hämäriä.

Tiera: Luovuta jo...

Raahasin Tieraa sylissäni loppu matkan, kun en jaksanut sulloa herraa taas kassiin ja pois. Olin vähän hermona tuleeko ihmiset juttelee mitä hiivattia oikein puuhaan, mutta ilmeisesti en olekaan niin kiinnostava nukke kainalossa kuin kuvittelin : D Nyt ei enää pelota lähteä nuksun kanssa ulkoilee, vaikka en ehkä ihan pääkadulle vielä kuvaamaan menisikään.



Mutta kotimatkan varrella löytyi jotain ihanaa...

Tiera: Ruusunmarjoja

Tiera: Miltähän ne maistuisivat?

...Sitä emme saa tietää, sillä kamera päätti, että nyt kipitetään rivakasti kotiin lämpimään. Romusta siis "loppui" akku... kumma että kuitenkin sisällä Hänellä ei ollut enää mitään ongelmaa antaa minun ladata kuvia koneelle. Aina se tekee tuon kun on vähänkin kylmempi, vaikka olisi vasta ladattu akku.

Talvisin terveisin Rana, joka selaa netin kameravalikoimaa...




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti