lauantai 8. joulukuuta 2018

Luonnon kuvaaja

Hetken aikaa kun oli valoisaa niin piipahdin ulkona kuvailemassa. Kännykkä kuvat vaatisivat niin paljon valoa, mutta en jaksanut sitten järkkäriäkään esiin kaivaa. 


Tunnet hyisen viiman. Se yrittää nujertaa sinut heti alkuunsa. Sinä et kuitenkaan välitäsiitä. Olet kokenut tämän kaiken ennenkin. 


Tarkkailet ympäristöäsi. Et tiedä mitä etsit, mutta tunnistat sen kun näet. Harhailet päämääröttömästi. Aistisi luotaavat ympäristöä terävinä, etsien sitä. 


Sitten näet sen! Se on täydellinen. Sinun on saatava se, eikä mikään estä sinua. 


Vaellat saaliisi perässä pelkäämättä. Kun kaadut nouset ylös, vaikka tiedät horjahtavasi vielä usein. Tiedät, että saavutat etsimäsi kunhan vain jaksat kulkea vielä vähän. 


Odotat saalistasi. Väijyt sitä hiljaa paikaltasi. Pyhä tunne ympäröi sinut. Valo, liike ja sävyt saavat kaiken huomiosi. Sitten tulee se hetki ja sinä isket. 


Huomaat, että saaliistasi vain yksi on mieleinen. Kaikista niistä kymmenistä ellei sadoista. Se ainoa hetki kun kaikki oli kohdallaan. 


Silti sinä hymyilet. Kehossasi huokuu voima ja innostus. Märät vaatteet ja sulava lumi kengässäsu eivät hidasta sinua. Et lopeta niin kauan kuin kylmettyneet sormesi kykenevät painamaan laukaisinta. 


Sinä jatkat kohti uusia tutkimatomia polkuja, vaikka ne olisivat kotipihassasi. Löytääksesi sen mitään yksikään ei ole ennen löytänyt. 


Sinä olet luontokuvaaja! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti