keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Iltapuuhaa

Vaikka meikäläisellä on todella flunssainen olo ja kertakaikkisen kamala fiilis niin silti en voinut olla ryntäämättä (no okei... raahautumatta) postiin hakemaan pikkuisia palikoitani.

Näin ihanan kasan kopistin ulos paketista...

...ja kokosin puoleen tuntiin XD

Tarkempaa tietoa näistä kirjoittelen myöhemmin, sillä nyt on sen verran sippi olo, ettei siitä tulisi mitään. By the way Gali (sininen) näyttää miehekkäimmältä Toalta, vaikkei se kuvissa oikein näykkään :'D Ainoa naispuolinen Toa ja näyttää jotensakin niin rohkealta ja uljaalta prinssiltä... niin ja Lewa (vihreä) on ihan neitipoika ja hippi (sitä se tosin on jo elokuvassakin, että oikeilla jäljillä palikkaversioni on). Sillä on jopa nuo "lantiopalikat" ohjeissa eripäin kuin Onualla (musta), joten herralla on kapea lantio vertailtavaan äijään nähden.

Nyt joku miettii, että mitä *piip* se oikein selittää :'D

tiistai 25. syyskuuta 2012

Luovuuden jumalan suosiossa

Saturnea tulee paljonkin piirreltyä, mutta harvempi niistä onnistuu niin hyvin että kehtaisi esitellä. Tässä on siis harvinaista herkkua ja kaksi piirrostani kunnianarvoisasta luovuuden jumalastani. Klikkaamalla saat hieman suuremman version.
Liehuvassa takissa

Pidän mustavalkoisista piirroksista ja erityisesti viivapiiroksista. Tämä on aika tyypillinen kuva minulle. Ei erikoisempaa aihetta, värimaailma, viivoja ja järkyttävän leveähelmainen takki XD Mitähän tämä olisi... ehkä pari kuukautta vanha?

Tuulen ja taivaanrannan poika

Hieman ehkä spoilaan Saturnen perheestä, mutta koska minulla ei ole aavistustakaan milloin sarjakuvassa herran olisi aiheellista avautua menneisyydestään niin isken tämän kuvan tänne. Piirrokset "vanhentuvat" minulla aika nopeasti välillä niin en uskalla jättää tätä odottamaan. Tänään korkkasin tässä työssä uudet ihanan pehmoiset ja vahvan pigmentin omaavat puuvärini - olen rakastunut <3 Eivät edes olleet mitkään taiteilija kynät.

Kritiikkiä otan mielelläni vastaan <3 Minulla on halu kehittyä ja ilman palautetta se on vaikeaa. Olen aikas pahasti sokea omille virheilleni näin tuoreissa kuvissa.

torstai 20. syyskuuta 2012

Yhtenäisyys, velvollisuus ja kohtalo

Pisteet siitä kenellä välähtää mistä otsikko on tempaistu. Kyseessä siis ovat matoranien kolme hyvettä ja jos edelleen lyö tyhjää niin sanookos Bionicle mitään?

Niin... löysin Bionicle-legot uudelleen ja huusin itselleni muutaman hahmon tänään. Rakastin näitä pentuna, vaikkei minulla itselläni yhtään omaa ollutkaan sain leikkiä mielin määrin pikkuveljieni laumalla ja taisin miltei kaikki rakentaakin heille. Leikin niillä miltei päivittäin ja rakastin sitä liikkuvuutta mikä hahmoissa oli, mitä ei todellakaan lapsuuteni aikaisista barbeista löytynyt. Myös tietyntapainen "rujous" ja "luurankomaisuus" miellyttivät nukkejen "täydellisyyden" rinnalla.

Näillä olennoilla pystyin leikkimään aivan erilaisia tarinoita kuin nukeilla. Oikeastaan Bioniclet olivat ensikosketukseni fantasiaan ja vaihtoehtoisiin maailmoihin, se kiehtoi ja kiehtoo edelleen. Näin valtavasti mahdollisuuksia, joita upeasti tehdyt elokuvat; Valon naamio, Metru Nuin taru ja henkilökohtainen suosikkini Varjojen verkko ruokkivat. Yritin jopa jossain vaiheessa tehdä sarjakuvaa omilla luomillani hahmoilla... mutta arvaahan sen kuinka siinä käy kun on nuori ja intoa on kymmeneen miljoonaan projektiin kerralla.  Mutta ei se mitään, sillä leikit olivat minulle aika uskomattomia kokemuksia, vaikkei niistä dokumettia ole jäänytkään. Jälkeen päin ajatellen käsittelin aika rankkojakin aiheita Bioniclejen kautta, kuten kuolemaa, orpoutta ja monia muita aiheita, joita en koskaan nukeilla leikkinyt (barbit lähinnä ratsastivat ja roikkuivat kahvilassa...). Opin ettei elämä ole kaunista pilvihattara massaa, mutta opin myös ajattelemaan, että rankoissakin tarinoissa on onnellinen loppu, jos tekee töitä sen eteen. Ja minähän tein, koska enhän minä voinut päättää lego-raukkojen tarinaa onnettomasti... sanotaan nyt lyhyesti, että tuo "haaste" kehitti ongelmanratkaisukykyä :'D

Vanhempanakin jokaisella pidemmällä lomalla porukoilla ollessani olen kaivanut tunnollisesti Bioniclet esiin ja rakennellut niin perushahmoja kuin omia versioitani. Oikeiden osien löytäminen ja uuden luominen ovat se juttu, mikä saa minut aina palaamaan näiden pariin. Tietysti sellaisen arsenaalin luominen, mikä veljilläni on vie aikaa, mutta sitä minulla riittää.

Joten loppupäätelmä: olihan tämä odotettavissa, että joskus on ihan ikiomat saatava. Se maailma ja hahmot ovat rakkaus. Olenkin tainnut Bioniclejen kanssa toteuttaa kolmea hyvettä XD Tämä on kohtaloa!

perjantai 14. syyskuuta 2012

Kesän viimeinen hahtuva pallo

Nämä kuvat ovat näköjään jääneet kesältä kameran uumeniin, vaikka yksi onkin ulkoasuun päätynyt. Loimun kanssa käytiin lenkkeilemässä ja muutama hyvä kuvakin saatiin silloin. Kätevä pikkuveikko, kun mahtuu taskuun <3


"Suuri hahtuva pallo..."

"Kumpa vain yltäisin puhaltamaan sen..."

"Löysin tähtiä!"

tiistai 11. syyskuuta 2012

Valovuosien päässä

Tänään eksyin yhteen askarteluliikkeeseen ja löysin sieltä ihania papereita nukkekuvien taustoiksi. Viimeinkin jotain muuta kuin aina yhtä ihanaa valkoista seinääni.

Molly: Pimeässä on yksinäistä ja pelottavaa.

Adam: Ei sinun tarvitse pelätä.Tule katselemaan tähtiä kanssani Molly.
Molly: Katselemaan tähtiä?

Adam: Niin, tähdet ovat uskomattoman kauniita ja kiehtovia.
Molly: Ovathan ne kauniita ja niin kaukana.

Adam: Tuolla on Pikku-Otava. Näätkö tuon kirkkaan tähden sen hännänpäässä? Se on pohjantähti.

Molly: Minä taidan nähdä sen. 

Adam: Ja tuolla..

Adam: ... Se on Kassiopeija. Näätkö sen?
Molly: ... Ehkä...

Adam: Pelottaako pimeä sinua vielä?
Molly: Ei ainakaan sinun kanssasi.

Molly: Mutta Adam, katsellaanko me näitä vielä kauankin?
Adam: ... Huokaus...

__________________________________

Viimeisessä kuvassa Mollyn ilme on niin paljon puhuva XD Ihana neitonen johon olen ihan hurahtanut. En tiennytkään että Adam on kiinnostunut tähdistä. Vasta kun aloin laittamaan näitä kuvia tähän postaukseen huomasin että herra selvästikin selittää jotain hyvin intohimoisesti. Mielenkiintoista kuinka hahmot tuovat kuvissa mieltymyksiään esiin.

torstai 6. syyskuuta 2012

Kivipatsaita ja irtoraajoja

Viimeinkin löysin kameranjohtoni ja pääsen purkamaan sinne kertynyttä kuvasumaa. Aloitetaan siis uusimmilla nukeillani; Monster High neideillä... tiedä sitten kauanko he neiteinä pysyvät...

Tämä "kivikasvoinen" gargoili neitonen hurmasi minut jo aikoja sitten kun jossain foorumilla kuviin törmäsin. Neidin ihana vaaleanpuaninen tukka sinisillä raoidoilla oli jotain mikä sai sydämen hyppimään ilosta. Minun mieleiseni väriyhdistelmä. Nukella on kaunis ihon sävy ja siina on pientä pistekuviointia joka vahvistaa mielikuvaa siitä, että neiti on kivipatsas. Ja siivet, ai että rakastan niitä. Aivan ihastuttavaa silmäkarkkia koko neiti <3 Jotenkin vain täydellinen kokonaisuus. Hämmentävää, etten keksi mitään moitittavaa.


Tyksin kyllä näistä monstereiden laatikoista. Jokainen on hahmon tyyliin muokattu värimaailmaltaan.

"Hei, minä olen Molly..."

"Minusta oli mukavaa tulla tänne. Odotan kovasti, että pääsen sisään rooliini kunnolla."

"Rana tosin sanoi, ettei minun tarvitse edes yrittää. Hänestä olen niin suloinen ja kiltin oloinen, että minusta huokuu juuri se mitä Rana tavoittelee."

"Kuulemma olen täydellinen... minä en kyllä ajattele niin. Minähän olen ihan tavallinen ja hieman ujokin vielä."

"Rana sanoi, ettei minua tarvitse muokata lainkaan. Muita MH- nukkeja hän on joutuu muokkaamaan vähintään vaatetustyylin suhteen."

"Kehut ovat mukavia. Toivottavasti en petä odotuksia..."

"Rana kuulemma rakastui sukkiini... ja lemmikkini on hänestä ensimmäinen miellyttävän näköinen Monsteri lemmikki ja saan kuulemma pitää hänet. Hänen nimensä on Lawerne, kuten yhden gargoilin Notredamen kellonsoittajassa."

Tuli sitten tilattua myös ruumiinosia... tämä otus kaipaa paljon muokkausta; meikki, uuden peruukin... muutamia elintärkeitä ruumiinosia XD

Elikkäs tällainen paketti

Tuo perukki on aivan hirveä... en tiedä mitä sillä teen. Mutta olkoon kunnes teen tälle oman. Mutta kätöset ovat namit.

Hieman kokeilin milllainen lopputulos voisi olla. Visioni on hieman vielä hatara, mutta omapahan näitä kustomointeja kesken muitakin joten tämän kanssa ei ole kiirettä. Kropan teen itse ehkä jostan massasta, samoin kuin reisiosat ja käsivarren osat. Miespuolinen tulee hänestä ja nimi on Lukján. Oikein herkullinen hahmo hän, hehee XD